Aikalisän paikka

Hannu HoskonenBlogi

Virallinen totuus EU:n elvytysrahastosta on, että se on vain yhden kerran käytössä ihan EU-sääntöjen mukaisesti. Kuitenkin EU:n kahden suurimman maan johtajat ovat omilla lausunnoillaan vahvistaneet, että pysyvästä rahoitusjärjestelystä on varmuudella kyse. Saksa todellisena euroalueen voittojen kerääjänä ja Ranska vahvana tukimiehenä johtavat yhteistä Eurooppaa mieleiseen suuntaan. Ranskalaisten pankkien riskit Italiassa olivat liian suuria yksinään kantaa ja elvytyspaketti koottiin kiireellä koronan tarjoaman mahdollisuuden varjolla. Hyvän kriisin ei annettu mennä hukkaan; näinhän Winston Churchill aikanaan opetti politiikan peruskoulussa.

Toinen, entistä suurempi elvytyspaketti on jo EU:ssa suunnittelussa, vaikka ensimmäisen käsittely jäsenmaissa on vasta alussa. Tämän tiedon pohjalta ymmärtää hyvin pari kuukautta sitten julkisuuteen tulleet esitykset EU:n yhteisen velanottomekanismin perustamisesta. Ranskan presidentin tuuletukset kesällä elvytyspaketista syntyneen päätöksen jälkeen olivat aitoja. Maksaja suurten pankkien riskinotolle oli löytynyt.

EU:lle annetaan nyt oikeus velanottoon ja vakuudeksi tulee verotusoikeus suoraan suomalaisten kukkarolle. Lakien ja sopimusten mukaan näin ei saisi toimia. Lisäksi tämä viherryttäminen on langettamassa meille isot vaatimukset metsien käytön kielloista ja suojelualueiden lisäämisestä. Suomen kansantalouden selkärankaa murretaan nyt ilman minkäänlaista laillista perustaa. Nyt olisi aika pysähtyä miettimään, ennen kuin korvaamatonta vahinkoa syntyy.

Hannu Hoskonen

kansanedustaja, ympäristövaliokunnan pj.

Julkaistu Iisalmen Sanomissa 20.11.2020

Budjettiriihessä päätetty turpeen veron korotus peruttava

Hannu HoskonenBlogi

 

Hallituksen budjettiriihen päätöksellä ollaan korottamassa turpeella tuotetun energian veroa 2,7 eurolla megawattitunnilta vuoden 2021 alusta. Veron nostaminen tuntuu vähäiseltä, mutta sen vaikutus Suomen kansantalouteen on vaarallinen. Jo nyt ajetaan suuriin voimalaitoksiin poltettavaksi niin suomalaista kuitupuuta kuin tukkiakin. Hallitusohjelmassa nimenomaan vaaditaan, että ainespuu ei saa ohjautua polttoon.

Juuri tulleen tiedon mukaan Venäjä kieltää raakapuun viennin maasta vuoden 2022 alusta alkaen. Viime aikoina Venäjältä on tuotu puuta Suomeen keskimäärin kymmenen miljoonaa mottia vuodessa. Viime vuonna Venäjältä tuotiin Suomeen yhteensä 8,7 miljoonaa mottia puuta. Kuitupuuta tuonnista oli 53 prosenttia ja hakkeena tuotiin 34 prosenttia koko määrästä. Varsinkin hakkeen tuonti on ollut voimakkaassa kasvussa. Itä-Suomen voimalaitoksissa palaa nyt ennätysmäärät venäläistä haketta.  Vaikka uutisoitu myyntikielto koskee vain sahapuuta, on sillä suuret vaikutukset Suomen sahojen toimintaan ja koko puumarkkinaan.

Turpeen energiakäytön nopea väheneminen tietää, että kotimaista runkopuuta palaa voimalaitosten kattiloissa ensi vuonna miljoonia motteja. Koko energiaturpeen käytön loppuminen tietää kymmenen miljoonan motin verran puun polttamista vuosittain. Venäjän tuonnin loppuessa kotimainen metsäteollisuus tarvitsee joka ainoa ainoan motin runkopuuta sellutehtailleen ja sahoille tuotannon jatkumiseksi. Samoin voimalaitoksille tullut venäläinen hake loppuessaan tietää välitöntä kriisiä energiantuotannossa. Kotimainen turve tarvitaan välttämättä niin metsäteollisuuden raaka-ainehuollon kuin kotimaisen energiatuotannon huoltovarmuuden turvaamisessa.

Hallituksen budjettiriihessä juuri tehty päätös energiaturpeen veron korottamisesta on otettava heti uuteen käsittelyyn, jotta varmistetaan kotimaisen metsäteollisuuden toiminta uudessa tilanteessa ja samalla on varmistettava energiantuotannon häiriötön toiminta Suomessa kotimaisilla polttoaineilla.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, ympäristövaliokunnan pj.

Lähetetty tiedotusvälineille 30.09.2020